Kirjoja luonnosta ja ihmisestä

Keväällä ja kesällä puhua pulputetaan aikaisempaa enemmän luonnosta. Se johtuu varmaan leveysasteistamme, sillä luontohan on aina ympärillämme ja monin tavoin elämässämme läsnä. Mutta vain kesällä näemme hyvin ympärillemme kaikkina vuorokauden aikoina, siinä yksi syy luonnosta puhumiseen.

Luonnon ja ihmisen läheistä suhdetta Suomen kaltaisessa maassa korostaa kesällä sekin, että kasvukausi on lyhyt ja sen vuoksi haastava ja mielenkiintoinen. Jo vanhassa suomalaisessa kansankulttuurissa pohdittiin monin tavoin luonnon oikullisuutta ja toisaalta kiitettiin sen anteliaisuutta. Kova työ ei voinut olla ainut ruoan tae, sillä luonnon omat voimat vaikuttivat usein yllättävästi ihmisten aikaansaannoksiin. Silti laiskurille saattoi käydä huonosti kaksin verroin: oman saamattomuuden ja katovuoden seurauksena.

Luonto on läsnä suurimmassa osassa kaikkea kauno- ja tietokirjallisuutta. Sen vuoksi laatia valikoima sitä koskevista kirjoista on samaa kuin etsiä neulaa neulakasasta. Jokainen valinta osuu jotenkin oikeaan. Oma valintani kesäkuussa 2013 perustuu osaksi sattumalta eteen tulleisiin yllätyksiin, osaksi ajatukseen, että vähälle huomiolle jääneet kirjat ansaitsevat tulla mainituiksi.

Kesällä luetaan paljon myös matkakirjoja sekä puutarhaoppaita: varsinaisesti näiksi ei tässä esitellyistä kirjoista ole. Mutta ne johdattavat omalla tavallaan matkalle, jossa on luonnon suuressa puutarhassa syytä joka päivä pysähtyä mietiskelemään.