maanantai 25. marraskuuta 2013

Lapsuusmuistoja ja lähipiirihavaintoja

Presidentti Mauno Koiviston (90) elämäntyöstä on kirjoitettu varovaiseen ja kunnioittavaan sävyyn. Varsinainen pohdiskelu ja asioiden tutkiminen esimerkiksi arkistolähteiden avulla odottaa vielä itseään. Eihän Urho Kekkosenkaan kaudesta ole vielä tyhjentävästi selvää otettu.

Presidentti Koiviston puolison Tellervo Koiviston (s. 1929) elämäkerrallinen Päiväkirjan uudet sivut herätti ilmestyessään vuonna 1999 keskustelua. Syynä ei niinkään ollut kirja vaan siihen liittyneet lehdille jo ennen kirjan ilmestymistä annetut haastattelut. Kirjassa kouluajan kiusaamishistoria on esitetty tiivistetysti; mediassa aiheesta nousi varsin vilkas keskustelu. Kirjassa Tellervo Koivisto kertoo saaneensa aiheesta niin paljon postia, että kaikkeen on ollut mahdotonta vastata.

Lapsuuden ja nuoruuden kuvaus on kirjan syvällisintä antia, muu on etupäässä kertomusta presidentin puolison yksin ja puolisonsa kanssa tekemien matkojen muistikuvista. Paljon kerrotaan eri henkilöistä niin koti- kuin ulkomailla (henkilöhakemistossa on reilusti yli sata nimeä). Pikku juorujakin lukija kokee löytävänsä, mutta ne on kaikki tarkoitettu hyväntahtoiseksi opastukseksi elämään. Ehkä sekin, mikä koskee Paavo Väyrystä. "Vaikka hän tekisi minkä tahansa valinnan, hänen päämääränsä oli varma: hänet oli tarkoitettu suuriin tehtäviin", kuvaa Koivisto hieman ironisesti silloisen ulkoministerin persoonaa (s. 110). 

Matkakuvaukset samoin kuin Koiviston presidenttiperheen arkielämän kertomus (miten sovittaa yhteen viralliset roolit ja halu elää "kuin tavalliset ihmiset, mikä tietenkin on mahdotonta) ovat arvokasta dokumentaatiota niistä tunnoista, mitä tällainen työ synnyttää.

Vaikka teoksen linjat ovat pitkät eivätkä aiheet aina toisiaan tue, kokonaisuutena muistelma on kuvaus myös persoonallisuuden kehityksestä. Sille "tapahtuneet tosiasiat" (kuten pääseminen eli joutuminen tasavallan ensimmäiseksi naiseksi) ovat asettaneet joskus tiukatkin rajat. Hieman kaivaten mahdottomuutta osallistua enemmän politiikkaan hän muistelee varsin lyhyttä eli yhtä neljän vuoden kauttaan kansanedustajana 1970-luvulla. "Varjossa elämistä" kirjoittaja kuvaa ylipäätään hieman kaihoisalla mielellä.

Tuolta ajalta, lähes 30 vuoden etäisyydeltä nyt esiteltävästä kirjasta, on Tellervo Koiviston ensimmäinen muistelmateos Elämän siivellä: Päiväkirjan lehtiä. 

Lienee syytä muistuttaa, että tätä Tellervo Koivistoa ei saa sekoittaa toiseen samannimiseen SDP:n kansanedustajaan, joka syntyi vuonna 1927 ja oli eduskunnassa vuodesta 1970 kuolemaansa vuoteen 1982 saakka.

Tellervo Koivisto: Päiväkirjan uudet sivut. Seven 2000 (1. painos Otava, 1999), 240 s.

Kirjoitus julkaistaan ensimmäisen kerran tässä 25.11.2013.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti